Olet saattanut huomata viime vuosina, ja erityisesti viime kuukausina useita artikkeleita ja uutisia kahvin hinnan noususta. Kahvi on kallistunut viimeisen kahden vuoden aikana ja marketeista edullisen bulkkikahvinsa hankkivat kuluttajat ovat kummissaan. Tämän hetkinen tilanne ei kuitenkaan ole kahviteollisuudelle mikään uusi ilmiö, vaan hintahuippuja on koettu aeimminkin historiassa, viimeksi vuonna 2011 ja sitä ennen vuosina 1997, 1985 ja 1977.
Korkeampi hinta ei itsessään ole huono asia, jos ostamasi kahvipaketti sisältää vastuullisesti tuotettua, korkealaatuista specialty -kahvia, jonka viljelijä on saanut reilun korvauksen työstään. Monet ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä kahvin todellisia kustannuksia ja odottavat sen olevan halpaa, vaikka olosuhteet eivät todellisuudessa sallisi sitä.
”Suomalaiset on totutettu siihen, että kahvia myydään halvalla – reippaasti alle kestävän tuotannon kustannusten. Tämä vääristää hintamielikuvaa kuluttajien silmissä myös nyt, kun kahvin maailmanmarkkinahinta on korkea. Kahvin jälleenmyyjien olisi aika kääntää viestinsä sellaiseksi, että se edistää kestävää kulutusta”, sanoi Janne Sivonen, Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja syyskuun 2024 lehdistötiedotteessa.
Saman raportin mukaan suomalaista kahvikäyttäytymistä ovat ohjanneet halvat tarjoushinnat sekä suodatinkahvikulttuuri, jossa puolet pannullisesta päätyy helposti viemäriin. Nämä edulliset hinnat ja osittain jopa tietoinen kahvihävikin luominen ovat kestämättömiä tapoja kuluttaa kahvia.
Mutta miksi kahvin hinnat nousevat ja miten voit edelleen nauttia kahvista kuluttamalla sitä kestävämmin? Mietimme myös, onko kahvin hinnan nousu oikeasti niin huono asia, vai voiko siitä seurata myös hyviä asioita? Tarkastellaan ensin joitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat kahvin hintaan.
Ääriolosuhteet kahvin suurimmilla viljelyalueilla
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo kahvinviljelyyn, ja erityisesti tietyt alueet joutuvat kohtaamaan kasvavia ongelmia ja uusia sääolosuhteita, jotka vaativat sopeutumistoimia. Samanlaisia haasteita kohtaavat myös muut ”arkipäivän luksustuotteet”, kuten viini. Brasilia on tällä hetkellä suurin kahvintuottaja, ja sen viljelyalueet ovat kokeneet äärimmäisiä kuivuusjaksoja viime vuoden aikana. Kahvia ei keinokastella, mutta eri kasvuvaiheiden kannalta on olennaista, että sateet tulevat oikeaan aikaan vuodesta, ja että kuivuutta ja aurinkoa on myös oikeaan aikaan.
The Guardian -lehden joulukuussa 2024 julkaistun artikkeli kertoo, kuinka huono sää ei ole vaikuttanut vain Brasilian kahviviljelmiin. Robusta-kahvin tarjonta on laskemassa sen jälkeen, kun maailman suurin robustan tuottaja Vietnam kärsi sekä kuivuudesta että rankkasateista. Rankkasateet vaikuttivat myös Kolumbiassa, missä arabica-kahvimarjat homehtuivat pensaisiin, mikä myötävaikutti kahvin hintojen nousussa.

Tuotannon ja logistiikan haasteet ja nousevat kustannukset
Yleinen inflaatio, polttoaineen hinnat, kuljetuskustannukset ja nousevat tuotantokulut ovat myös merkittäviä tekijöitä kahvin hinnan nousussa. Vaikka automaatioon on investoitu, kriittiset työtehtävät vaativat edelleen ihmistyövoimaa, mikä johtaa epätehokkuuteen ja viivästyksiin toimitusketjussa. Toisaalta palkkakustannusten nousu ei ole pelkästään huono asia, sillä ihannetilanteessa se tarkoittaisi myös reilumpaa korvausta työntekijöille. Geopoliittiset tekijät, kuten suurten kahvituottajamaiden ja -tuojien väliset kauppakiistat, voivat lisätä markkinoiden epävarmuutta ja vaikuttaa hintojen heilahteluun. (Genuine Origin, 2025).

Parempaa, ei enempää – mietitään myös omaa kulutustamme
Nousevat kahvin hinnat tuovat haasteita kuluttajille ja yrityksille, mutta niillä voi olla myös positiivisia vaikutuksia.
Kahvitutkija ja tietokirjailija Tuija Saarinen-Härkönen totesi Helsingin Sanomien joulukuun artikkelissa: ”Jos kahvipaketti maksaa yli seitsemän euroa, niin siitä ei yhtään ylimääräistä keitetä.”
Erikoiskahvin harrastajille tämä voi kuulostaa oudolta. Miksi ylipäänsä keittäisit enemmän kuin aiot juoda? Tämä lainaus kertoo kuitenkin huolestuttavan totuuden suomalaisten kahvitottumuksista; kun kahvi on halpaa, sitä keitetään ylimääräistä miettimättä. Kahvihävikki kodeissa ja toimistoissa on todellinen ongelma, joka voidaan ratkaista vain muuttamalla yleistä ajattelutapaa ja käyttäytymistä kahvin ympärillä.
Kahvi kulkee pitkän matkan, aina kahvipuun istutuksesta, ensimmäisten kahvimarjojen kasvusta ja tuotannosta, ahkerien tuottajien sadonkorjuusta, prosessoinnista, kuljetuksesta, paahtamisesta ja lopulta keittämisestä kuppiin asti – miksi kahvi siis käy kaiken tämän läpi vain päätyäkseen jonkun viemäriin? Avatessasi hyvän viinipullon, juotko vain yhden lasillisen ja heität sen enempää miettimättä loput viemäriin? Tuskinpa!

Reilu palkka voi johtaa kestävämpiin toimintatapoihin
Korkeammat kahvin hinnat voivat lisätä kahvinviljelijöiden, erityisesti pienviljelijöiden, tuloja. Will Corby, brittiläisen kahviyritys Pact Coffeen johtaja, kommentoi Guardianin artikkelissa, että ”kahvipapuja on myyty aivan liian halvalla alkuperämaistaan länsimaihin liian pitkään. Suuret kahviyhtiöt saattavat väittää, että korkeat markkinahinnat ovat huono uutinen, mutta todellisuudessa viljelijät saavat vihdoin riittävän korvauksen elämiseen.”
Maltilliset ja kestävät hinnankorotukset voivat auttaa korjaamaan kahvimarkkinoiden aiempaa epätasapainoa, sillä alhaiset hinnat ovat usein tehneet kahvinviljelystä kestämätöntä. Tasapainoisempi hintarakenne takaa alan elinkelpoisuuden tulevaisuudessa, ja siitä hyötyvät kaikki toimitusketjun jäsenet.
Suurempien tulojen myötä kahvinviljelijät voivat olla halukkaampia investoimaan kestäviin viljelytekniikoihin, kuten varjossa kasvatettavaan kahviin, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja uudistuvaan maatalouteen. Tämä voi johtaa kestävämpiin kahviviljelmiin ja pitkän aikavälin ympäristöhyötyihin. Useimmat artisaani- ja specialty -kahvipaahtimot ostavat kahvinsa suoraan tai erikoiskahvien maahantuojien kautta, jolloin tuottajat saavat parempaa palkkaa ja erilaisia laatupalkkioita.
Sertifikaatit ovat yksi tapa varmistaa tuotteen vastuullisuus, mutta ne eivät ole ainoa ratkaisu eivätkä läheskään täydellinen. Läpinäkyvyys tuotantoketjussa kertoo jo paljon kahvin vastuullisuudesta: usein on turvallista olettaa, että mikäli paahtimo osaa kertoa ostamasi kahvin tuottajan, tilan tai osuuskunnan nimen, on tuottajalle maksettu parempaa hintaa. Pienpaahtimot myös usein kertovat mielellään lisää kahvin alkuperästä ja hankinnasta kysyttäessä.
Vaikka hinnankorotukset voivat olla rankkoja paahtimoille, vähittäismyyjille ja kuluttajille, ne voivat myös edistää myönteistä muutosta – etenkin jos kuluttajat valitsevat vastuullisen kahvin sekä kuluttavat kohtuudella. Pienpaahtimot ovat sitoutuneita maksamaan viljelijöille reilua korvausta ja lisätulot menevät viljelijöille itselleen, jolloin ne voidaan investoida uudelleen kestävyyteen, laatuun ja yhteisön kehittämiseen.
Tuetaan siis yhdessä pienpaahtimoiden toimintaa ja nautitaan laadukasta kahvia – valitaan se parempi kahvi, ei enempää. 💛
Lue myös nämä:
Julkaistu 30.1.2025
Uudemmat
Nestor Lasso
Vanhemmat
#261 Helsingin Kahvipaahtimo: Etiopia-Brasilia (SLURP original vaalea)
Kommentteja (0)
Vastaa
You must be logged in to post a comment.