Mistä kahvin maku syntyy?

Kahvin maku perustuu kahvin kemialliseen rakenteeseen

Kahvin maku (ja tuoksu) perustuu kahvin kemialliseen rakenteeseen, joka määräytyy pääosin pavun lajikkeen, kasvuolosuhteiden ja paahdon perusteella.

Kahvin makuun vaikuttaa:

• Maaperä
• Prosessointi
• Paahtaminen
• Valmistus
• Tuoreus
• Kemiallinen rakenne

Kahvissa on tutkitusti enemmän makuun vaikuttavia komponenttejä kuin viinissä

Parhaimman makuiset kahvipavut ovat hienoja Arabica-kahvin alalajikkeita. Parhaat kasvuolosuhteet ovat korkealla vuorten rinteillä varjopuiden katveessa. Korkealla ja osittain varjossa kasvavat kahvimarjat eivät saa niin paljoa suoraa auringonvaloa, mikä tekee kahvipavun mausta mehukkaamman ja hienostuneemman.

Kahvin poimiminen käsin sekä prosessointi ja kuivaaminen pienissä erissä vaikuttavat myös kahvin makuun, kun erän tasalaatuisuutta pystytään kontrolloimaan erittäin tarkasti. Prosessointi eli se, miten kahvipavun ympäriltä poistetaan hedelmäliha, on olennainen makutekijä. Lisätietoa kahvin prosessoinnista.

Paahtaminen muuttaa kahvin rasvat aromaattisiksi öljyiksi ja saa aikaan erilaisten happojen muodostumista ja hajoamista. Paahtaminen on tarkkaa käsityötä ja paahtomestarin kokemuksen huomaa maussa.

Valmistustapa vaikuttaa kahvin makuun

Optimaalisessa uutossa kahvin kuivapainosta noin 20 % liukenee kuumaan veteen. Tällöin maku on tasapainoinen ja maksimaalisen makea. Tätä pistettä kutsuntaan kahvin ”sweet spotiksi”.

Jos kahvin uuttaminen tapahtuu liian nopeasti, kahvipapujen kaikki sokerit eivät ehdi imeytyä veteen ja siksi kahvi maistuu laihalta ja kuivalta. Jos taas kahvia uutetaan liian pitkään, makeiden ainesosien lisäksi veteen liukenee kahvipavun ei toivottuja komponentteja, jotka ovat käytännössä puuta. Liian pitkään uutettu kahvi voi maistua kitkerältä.

Erilaisille paputyypille ja valmistustavoille on omat suositellut jauhatuskarkeutensa sekä uuttolämpötilat ja -ajat. Nämä tekijät vaikuttavat olennaisesti kahvin makuun. Paras esimerkki tästä on se, että espresso maistuu varsin erilaiselta kuin vaikkapa pressokahvi, vaikka niihin olisi käytetty samaa papua. Tarkempaa tietoa jauhatuskarkeuksista ja uutto-resepteistä löydät tutustumalla Slurpin uutto-oppaisiin.

Kahvin tuoreuden maistaa

Kahvi kannattaa nähdä tuoretuotteena, joka ei parane vanhetessaan. Kahvi menettää makuaan jo viikkojen kuluttua paahtamisesta, vaikka varsinaiseen pilaantumiseen menee vähintään yksi vuosi. Kahvi kannattaa siis aina ostaa mahdollisimman tuoreena.

Tuoreuteen vaikuttaa olennaisesti myös kahvin oikeaoppinen säilytys. Parhaiten kahvi säilyy, kun se on pakattu ilmatiiviisti ja pakkaus voidaan sulkea ilmatiiviisti myös avaamisen jälkeen. Kahvi on parhaimmillaan myös tarjoiltuna tuoreena. Tutustu kahvin säilytykseen.

Kahvin makuun vaikuttaa myös valmistuslaitteiden puhtaus. Kahvinkeittimen koneistossa oleva kalkki ja rasva heikentävät kahvin makua. Lue lisää kahvinkeittimen puhdistamisesta ja puhtauden ylläpitämisestä.